Ilmastonmuutos Kanarialla?

Kanarian saarilla on viime vuosina ollut poikkeuksellisen paljon kovia myrskyjä. Onnellisilla aurinkosaarilla on ollut aihetta todelliseen suruun ja huoleen. Rajuimmin myrskyt iskevät pohjoisiin saariin, etenkin Teneriffaan. Perussyy on sama, joka on tuonut jo toisen kovan talven Pohjolaan ja rajuja sateita ja myrskyjä kautta maailman. Onneksi Meksikon Cacunissa löytyi eilen edes laiha sopu.
Samma text på svenska härunder, skrolla ned

Tulin Gran Kanarialle kaksi viikkoa sitten 29.11 ja kone laskeutui puolisen tuntia myöhässä noin klo 16.20. Se ei ole sinänsä tavatonta sillä vastatuulen vuoksi pohjoisesta tulevat koneet ovat usein täällä hiukan myöhässä. Mutta tällä kertaa meillä oli todella tuuria. Las Palmasin kenttä oli nimittäin ollut käytännöllisesti katsoen kiinni suuren osan päivästä, ja avattiin liikenteelle klo 16:n aikaan.

Jo lähtiessä purseri vihjoi, että vähän voidaan myöhästyä, kun perillä on myrskyjä. Mutta hän ei kertonut minkälaisia. Laskeutuessa näin Norwegianin koneen ikkunasta miten ulkona salamoi, ja vettäkin tuli. Kun ajoimme taksilla San Agustíniin vettä tuli taas paikoin kaatamalla.

Pahin ukkosmyrsky vuosiin

Myöhemmin kuulin, että oli ollut pahin ukkosmyrsky ainakin viiteentoista vuoteen. Sadetta ja ukkosta oli ollut pari päivää yhteen menoon, mikä täällä on perin harvinaista. Paikallisissa tv-uutisissa näytettiin taas runsain mitoin kuvia vedenpaisumuksista kodeissa ja kaupungeissa ja vesimassojen aiheuttamista maan- ja kivimassojen vyörymistä vuoristoteillä.

Mutta kaikeksi onneksi vahingot eivät näyttäneet aivan yhtä hurjilta kuin vuosi sitten. Jälleen kerran eniten vahinkoja raportoitiin Teneriffalta missä oli noussut pitkälti yli hirmumyrskyn rajan, joka on 32 m/s, ja sateet olivat erittäin rajuja. Myös muilla Kanarian saarilla sateet ja tuulet olivat olleet hurjia.

Vuoristoseudut vaikeuksissa

Mutta jostain syystä tv-kuvissa ei näkynyt yhtä rajuiksi syöksyvirroiksi muuttuneita katuja tai kivivyörymien täyttämiä vuoristokyliä kuten viime vuonna. Mutta kuten aina vuoristoteiden pengerryksiä oli murtunut, ja isoja lohkareita vyörynyt ylärinteiltä teille. Kuvasimme niitä tammikuussa edellistalvena, kun teimme automatkan saaren ympäri, ja yritimme ajaa myös Tejedaan, joka on Gran Kanarian korkeimmalla paikalla oleva kylä. Tejedan- matka tyssäsi muutaman sadan metrin päähän kylästä tien sortumaan ja isoon kiveen tiellä.

Huipun kiertäminen toista tietä kiertäen olisi kestänyt tunnin pari lisää. Se matka oli mutkineen meille jo liikaa.

Merkittävä osa Kanarian saarten teistä on rakennettu vuorten rinteille. Siksi liikenne on täällä säille altis. Koululaisille annetaan usein vapaapäivä, kun riskisäätä on luvassa.

Yöllinen siivousurakka

Tämänkertainenkin sade meitä hiukan koetteli. Äskettäin remontoidun bungalowimme uudet kattoikkunat oli asennettu nimenomaan veden sisääntuloa estämään. Mutta työ ei ollut hintansa väärti. Kello neljän aikaan yöllä sain tarttua luutaan ja rättiin ja kuivata lattioita niin suihkussa kuin keittiössä. Vahinko oli toki pieni verrattuna moniin muihin.

Nämä pari viikkoa tuloni jälkeen ovat olleet epätavallisen pilvisiä, sadettakin on hiukan ripottanut, vaikka sateet täällä etelärannikolla tulevat yleensä öisin.

Mikä täällä siis riivaa? Olisiko sama ilmiö kuin koko maailmassa, vaikka joidenkin on edelleenkin vaikea sitä todeksi uskoa tai ääneen sanoa: ilmastonmuutos.

Atsorien virtaukset

Radiosta kuulin muutama päivä sitten selityksen, joka vaikuttaa loogiselta. Kanarian ja itse asiassa koko Euroopan säiden kannalta ratkaisevia ovat Atsoreilla tapahtuvat ilmavirtaukset. Ne kääntävät golfvirran lämpimän virtauksen pohjoiseen. Saman golfvirran vaikutus etelään taas on viilentävä, niin että Afrikan suunnalta tuleva kuuma virtaus ei aiheuta Kanarian saarilla samaa kovaa hellettä kuin Välimeren rannalla.

Siinä missä Pohjolan ilmastoon vaikuttavat Islannin ja Atsorien väliset ilmanpaine-erot täällä Kanarialla vaikuttavia tekijöitä ovat Atsorien ja Atlannin väliset erot. Kyse on korkealla atmosfäärissä tapahtuneista muutoksista.

Radiossa kerrotiin, että Atsorien virtaukset ovat aiemmin estäneet kylmän ilman virtaamiseen Biscajan lahdelta alas Kanarian saarille. Tätä kylmää ilmaa estävät virtaukset ovat nyt ilmastonmuutoksen vuoksi vähentyneet. Ja se aiheuttaa myrskyjä Kanarialla. Koska kylmä ja myrskyt tulevat pohjoisesta iskevät ne ensiksi Kanarian pohjoisiin saariin, ja etenkin Teneriffaan. Siellä saarten ja Euroopan korkein tulivuoren huippu, Tejde, joutuu pahimpaan myrskyjen riepotukseen. Pahimmat rytinät saavat myös siellä jarrua ennen kuin siirtyvät etelämmäksi.

Varminta on ehkä puhua vielä säätilan muutoksista. Ruotsin ilmatieteen laitoksen sivulla sanotaan Islannin ja Atsorien välisen ilmanpaineen muutoksista ettei mitkään faktat puhu sen puolesta, että ilmastonmuutos on syynä siihen, että nyt on tulossa jo toinen kova talvi peräperää. Kulunut vuosi on Pohjolassa edelleenkin koko maapallo huomioon ottaen yksi lämpimimmistä, kirjoittaa SMHI. Lue lisää täältä:

http://www.smhi.se/forskning/varfor-kom-vintern-sa-tidigt-1.13793.

Aurinko paistaa taas

Parin viikon pilvisen kauden jälkeen tämä aamu valkeni taas pitkästä aikaa selkeän kirkkaana.

Olo parvekkeella aamukahvilla oli tutunomainen; aivan kuin mökillä Suomessa kesän parhaina päivinä. Eli siis kuten täällä yleensä. Vain auringonnousua varjosti taivaanrannassa pilvirintama, joka katosi samalla kun aurinko alkoi lämmittää. Varjossa lämpömittari näytti vähän ennen puoltapäivää mukavaa 22 astetta, ja meri on melkein tyyni. Iltapäivällä se oli noussut 28:aan edelleen varjossa. Ohuita hattaroita näkyi koko päivän siellä täällä.

Egyptistä ja Kreikasta raportoidaan lumimyrskystä...

Tästä linkistä näet saderintamien liikkeet Euroopassa   http://wxmaps.org/pix/euro.vv.html
kelaa alaspäin ja värikkäät kuvat näyttävät sateen kulun kuudeksi vuorokaudeksi.

Lue toki alku- ja viimevuoden blogeistani lisää sääotsikoiden alta!